Emilia Jussila ja Irina Nikmo
Työhyvinvointi on ollut jo pitkään mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa kaikilla aloilla, eikä viittomakielen tulkkausala ole poikkeus. Työhyvinvointi on käsitteenä laaja kokonaisuus. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan työhyvinvointi tehdään yhdessä ja sen edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille (STM 2024). Työhyvinvoinnin taso vaikuttaa työssä jaksamiseen. Työhyvinvointi on myös aika- ja kulttuurisidonnainen asia. Se on myös subjektiivinen käsite, joka voi tarkoittaa monia eri asioita riippuen siitä, keneltä siitä tiedustellaan. 2000-luvun alusta työhyvinvoinnin on katsottu koostuvan fyysisestä, sosiaalisesta ja psyykkisestä hyvinvoinnista. Näitä kolmea osa-aluetta on tarkasteltu erityisesti työpaikan ja yksilön näkökulmista. (Virtanen & Sinokki 2014, 28–29.)
Vuodesta 2010 tulkkausala on kokenut suuren muutoksen Kelan kilpailutuksien myötä. Aihe kiinnostaa meitä omakohtaisista kokemuksistamme johtuen, mutta myös laajemmassa yhteiskunnallisessa viitekehyksessä. Olemme työssämme törmänneet työuupumukseen keskustelunaiheena, niin keskusteluissa kollegoiden kanssa kuin ajankohtaisissa blogeissa tai sosiaalisen median kirjoituksissa. Olemme myös itse kokeneet erilaisia työuupumusoireita aika ajoin.
Tarkoituksenamme on selvittää viittomakielen tulkeille suunnatun Webropol-kyselyn sekä haastattelujen avulla, miten tulkit voivat ja millaisia tuntemuksia heillä on omaan työhyvinvointiinsa liittyen? Vertailemme kyselytutkimuksemme aineistoa Työterveyslaitoksen “Miten Suomi voi?” -tutkimushankkeesta saatuihin tietoihin ja erityisesti “Miten voit? -työhyvinvointitestin dataan. Löytyykö aineistoja vertailemalla yhtymäkohtia, vai onko viittomakielen tulkkaus alana täysin eri tilanteessa kuin muut tutkitut perinteisemmät alat? On mielenkiintoista saada tietää, millaisia haasteita ja vastaavasti vinkkejä työhyvinvointiin liittyen tulkit tuovat kyselyn ja haastattelujen kautta esille. Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu meille kaikille ja olemme jokainen osallisena työhyvinvoinnin rakentamisesta.
Lähteet:
Sosiaali- ja terveysministeriö 2024. Vastuualueet / työelämä / työhyvinvointi. Viitattu 29.3.2024 https://stm.fi/tyohyvinvointi
Työterveyslaitos 2024. Miten Suomi voi? -hanke. Viitattu 7.4.2024 https://www.ttl.fi/tutkimus/hankkeet/miten-suomi-voi
Virtanen, Petri & Sinokki Marjo 2014. Hyvinvointia työstä. Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt. Helsinki: Tietosanoma.
