Mitä tarkoittaa kielellinen saavutettavuus?
Ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen kuuluu jokaisen ihmisen perusoikeuksiin. Kielellisen saavutettavuuden keinoin edistetään sitä, että ihminen ymmärtää ja tulee ymmärretyksi riippumatta kielellisestä taustastaan. Kielellinen saavutettavuus palveluissa ja ympäristöissä toteutuu silloin, kun ihminen ymmärtää, tulee ymmärretyksi ja vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat osapuolet ymmärtävät toisiaan.
Miten voidaan edistää kielellistä saavutettavuutta?
Kielitietoinen kielenkäyttö on kielellisen saavutettavuuden toteutumisen kannalta tärkeää. Kielitietoisuus tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden, kieleen liittyvien piirteiden ja sanaston tietoista ja aktiivista havainnointia ja huomiointia. Kielitietoisessa toimintakulttuurissa yhteisön kielellinen moninaisuus huomioidaan ja tiedostetaan kielen merkitys. (TTL 2023.) Kielitietoisuuden ulottuvuudet ovat eri kielien huomiointi, joustavuus eri kielien käytössä, kieliyhteisöihin kohdistuvien asenteiden havainnointi, koko työyhteisön perehdyttäminen siihen, mihin kaikkeen kieli vaikuttaa sekä pyrkimys käytetyn kielen mukauttamiseen tilanteeseen sopivaksi (esimerkiksi selkokielisyys). Kielitietoisessa yhteisössä otetaan jatkuvasti huomioon erilaisia kielenkäyttäjiä ja kielenkäytön tilanteita sekä kieleen liittyviä piirteitä ja tekstejä. Kielitietoinen ajattelu on arvostavaa ja ymmärtävää suhtautumista eri kieliä ja kielimuotoja kohtaan. Tämä tarkoittaa myös omien kielellisten valintojen arviointia ja muokkaamista tilanteeseen sopivaksi.
Kielitietoinen työskentely poistaa osallistumista ja ymmärtämistä vaikeuttavia esteitä työpaikalla ja edistää kehittyvän kielitaidon omaavan työntekijän osallisuutta työyhteisössä. Itse kukin voi tietoisesti säätää suomen kielen vaikeustasoaan sopivaksi, selventää, käyttää selkeää kieltä tai sellaista kieltä, jota kaikki ymmärtävät. Kielitietoisuudesta on myös hyöytä ihmiselle, joka on oppimassa suomen kieltä. Itse kukin voi omalla toiminnallaan mahdollistaa toisen osapuolen suomen kielen oppimista.
Kielellisestä saavutettavuutta eli ihmisen ymmärtämistä ja ymmärretyksi tulemisen tukemista voidaan edistää monella muulla toimenpiteellä ja menetelmällä. Laadukkaalla tulkkauksella edistetään kielellistä saavutettavuutta mitä suurimmissa määrin. Tulkkaustilanteita, joissa tulkkausta tarvitaan, on monenlaisia. Konferenssitulkkausta tarvitaan kansainvälisissä seminaareissa, konferensseissa ja kokouksissa. Asioimistulkkausta tarvitaan yleensä asiakkaan ja viranomaisen (esimerkiksi sosiaali- tai terveydenhuoltoviranomaisen) välisessä vuoropuhelussa. Kyseessä voi olla esimerkiksi neuvottelutilanne tai kuulustelu. Asioimistulkkausta voidaan lisäksi tarvita myös muussa kuin viranomaisen kanssa tapahtuvassa asioinnissa. Oikeustulkkausta tarvitaan hakemus-, hallinto-, riita- tai rikosasioiden yhteydessä.
Lisäksi voidaan hyödyntää paljon muita taitoja ja keinoja, joiden avulla voidaan kommunikoida silloinkin, kun puhekykyä tai yhteistä kieltä ei ole. Näihin menetelmiin lasketaan mm. tukiviittomia, kuvia ja esineitä, kosketusta, selkokieltä, selkeää kieltä, blisskieltä ja piirtämistä. Lisäksi voidaan hyödyntää tekstitystä ja monikanavaisuutta.
Ketkä hyötyvät kielellisestä saavutettavuudesta?
Kielellisestä saavutettavuudesta hyötyvät aina vuorovaikutustilanteeseen osallistuvat molemmat osapuolet, koska tavoitteena on aina molempien osapuolten ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen. Tyypillinen vuorovaikutustilanne, josta kielellistä saavutettavuutta edistävistä menetelmistä on hyötyä, on tilanne, johon osallistuvat valtakieltä käyttävä osapuoli sekä osapuoli, jolla on kielellisiä haasteita tai joka ei kuulu kielelliseen valtaväestöön, esim.:
Henkilö,
- jonka äidinkieli on jokin muu kuin maassa käytetty valtakieli
- joka on oppimassa suomea
- jolla on haasteita ilmaista itseään kielellisesti.
Tämän henkilön lähipiiri (perhe, ystävät ja tuttavat) tarvitsee yhtä lailla kielellisen saavutettavuuden osaamista ja palveluita. Lisäksi myös kaikki ne ihmiset, joita tämä henkilö kohtaa työssään, vapaa-ajallaan ja asioidessa, hyötyvät kielellisen saavutettavuuden tietotaidosta, kuten esimerkiksi:
- työnantajat, jotka ovat työvoiman tarpeessa ja jotka eivät halua kielimuurin estää hyvän työntekijän palkkaamista
- opetusalan työntekijät
- sosiaali- ja terveysalan asiantuntijat
- viranomaistehtävissä työskentelevät henkilöt
- järjestötyön asiantuntijat
- kulttuurialan ja vapaa-ajan toimijat
Lue aiheesta lisää:
Mikä ihmeen kielellinen saavutettavuus? – Ydinasia (humak.fi)
