Ammatillinen toimijuus vammaisten tulkkauspalveluissa – mikro- ja yksinyrittäjät

Uncategorized @fi

Martti Jenu

Esitelmässäni tarkastelen, mitkä seikat tukevat ja rajoittavat vammaisten tulkkauspalveluiden palvelua tuottavien yksin- ja mikroyrittäjätulkkien ammatillista toimijuutta. Tarkasteltava kohderyhmä työskentelee kaksoisroolissa palveluntuottajina ja tulkkeina. Roolissaan he kykenevät arvioimaan ammatillista toimijuuttaan vammaisten tulkkauspalveluissa erottamattomasti niin palveluntuottajina kuin tulkkeina.
Vuosien 2022–2023 kelan vammaisten tulkkauspalveluiden hankintakaudella palveluntuottajista 18 prosenttia on pk-yrityksiä ja 82 prosenttia on mikroyrityksiä tai yksinyrittäjiä (Väänänen 2023). Tutkimukseni kohdistetaan yhteensä 102 mikroyritykselle ja yksinyrittäjälle. Vammaisten tulkkauspalvelukeskuksen mukaan (2022) kaudelle 2023-2024 valittiin yhteensä 151 palveluntuottajaa, joten tutkimukseni kohderyhmä sisältää suuren osan vammaisten tulkkauspalveluiden palveluntuottajayrityksistä.
Kehittämistyö perustuu Webropol-kyselyn tulosten analyysiin. Kyselyssä käytetään ammatillisen toimijuuden mittaria (Eteläpelto et all, 2017, Vähäsantanen ym. 2022). Ammatillisen toimijuuden mittarilla voidaan mitata ammatillisen toimijuuden vahvuutta tai heikkoutta kolmessa eri ammatillisen toimijuuden ulottuvuudessa: 1) vaikuttaminen työssä, 2) osallistuminen työssä sekä 3) ammatillisen identiteetin neuvottelu. Kyselyssä kerätään myös avoimia kommentteja kohderyhmän ammatillista toimijuutta konkreettisesti tukevista ja rajoittavista seikoista vammaisten tulkkauspalveluissa. Tavoitteena on saada validoituja tuloksia kohderyhmän ammatillisesta toimijuudesta sekä konkreettisia esimerkkejä ammatillisen toimijuuden tarjoamista kehittämismahdollisuuksista ja rajoitteista vammaisten tulkkauspalveluiden kontekstissa.

Last modified: 8.4.2024