Anu Lyra
Työterveyslaitoksen mukaan työkyvyn ja työhyvinvoinnin ongelmat maksavat Suomen
taloudelle jopa 40 miljardia euroa vuodessa menetettynä työpanoksena, erilaisina sairas- ym.
etuuksina ja terveyden- ja sairaanhoidon kuluina. Joka neljäs suomalainen kokee olevansa
vaarassa uupua.
Työhyvinvointi ja työpahoinvointi kulminoituvat usein vuorovaikutuksen ongelmiin: johtaminen,
avoin kommunikaatio, tiedon kulku, arvostus ja työyhteisön tunneilmasto ovat keskeisiä
elementtejä työhyvinvoinnin rakentumisessa. Näitä kaikkia yhdistää ja mahdollistaa taito
kohdata toinen ihminen myötätunnolla. Puhutaan myös arvostavasta kohtaamisesta. Puutteet
johtamisessa, kommunikoinnissa ja tiedon kulussa, arvostuksen puute ja huono tunneilmapiiri
ovat keskeisiä syitä työpaikan tai jopa alan vaihtamiseen.
Mutta miksi juuri arvostava kohtaaminen on meille niin elintärkeää? Me ihmiset olemme
sosiaalisia olentoja. Me tarvitsemme jo heti syntymähetkellä kiintymystä ja välittämistä
kokeaksemme turvaa. Tämä psykologinen perustarve ei häviä mihinkään aikuisena, vaan
hyvinvointimme ja itsetuntomme on selkeästi sidoksissa siihen, kuinka meidät kohdataan.
Tutkimusten mukaan erityisesti ostrakismi eli ryhmän ulkopuolelle sulkeminen ja siitä aiheutuva
yksinäisyyden tunne on yksi haavoittavimpia kokemuksia. On arvioitu, että yksinäisyys on
terveysriskinä samaa luokkaa kuin 15 savukkeen polttaminen päivittäin.
Toisaalta sillä, kuinka itse kohtaamme muita ihmisiä, voi olla merkittäviä vaikutuksia omaankin
terveyteemme. Arvostuksen kokemus on ihmisten välinen ilmiö. Se voi toisin sanoen syntyä
vain silloin, kun ihmiset kohtaavat toisensa. Jos emme osaa kohdata muita, jäämme myös
itse vaille kohtaamisen ja arvostuksen kokemuksen hyvää tekeviä vaikutuksia.
Yleisimpiä esteitä arjen kohtaamisten tiellä ovat pienet ja arkiset asiat: kiire,
kuuntelemattomuus ja huomion keskittäminen kännykkään tai tietokoneeseen toisen ihmisen
sijaan. Niinpä kun lähdetään korjaamaan vuorovaikutuksen haasteita, tai rakentamaan
parempia kohtaamisia, kannattaa aloittaa kuuntelemisen taidosta ja huomion keskittämisestä
toiseen ihmiseen.
Kuunteleminen ja kuuleminen on yksi tärkeimmistä empatiakeinoista, joita meillä ihmisillä on
käytössämme. Se on työelämässä kovaa valuuttaa ja sitä on syytä harjoitella. Myötätuntoisen
kuuntelun avulla saamme aikaan parempia yhteiskunnallisia ratkaisuja ja poliittisia päätöksiä,
liiketoiminnan tuloksia sekä työntekijä- ja asiakaskokemuksia.
Kuuntelemisen taito korostuu esihenkilö-työssä ja johtotehtävissä. Tutkimusten mukaan
empatia on kaikkein tärkein johtamistaito.
Aito ja läsnäoleva kuuntelu ei kuitenkaan ole ihan niin helppoa kuin voisi kuvitella. On aivan eri
asia kuunnella ymmärtääkseen toista ihmistä kuin kuunnella odottaen vain omaa suunvuoroa.
Suurin osa meistä työelämässä olevista ei ole koskaan opetellut vuorovaikutustaitoja tai
kuuntelemista. Sitä ei opetettu koulussa kun olimme lapsia – eivätkä vanhempamme
osanneet opettaa meille taitoja, joita heillä itsellään ei ollut. Vuorovaikutus lisäksi mielletään
helposti juuri aktiivisen osallistumisen – puhumisen ja kielen kautta. Mutta taitavat
vuorovaikuttajat ovat nimenomaan hyviä kuuntelijoita.
Arvostava kohtaaminen on taito, jonka voi opetella. Arvostavan kohtaamisen taidot ja
työhyvinvointi -puheenvuorossa käsitellään kohtaamisen tärkeyttä ja käydään läpi keskeiset
askelmerkit onnistuneen kohtaamisen rakentamiseksi: turvan tunteen luominen, sosiaalisen
läsnäolon taito ja kuunteleminen. Työhyvinvoinnin kannalta keskeistä on, että koko tiimi
saadaan toteuttamaan voimavaroja ja arvostuksen kokemusta tuottavaa mallia. Tiimin jaettu
resilienssi lisääntyy ja hyvän kierre, kerran käynnistyttyään, ruokkii ja voimistaa itse itseään.
Kun tiimi pystyy tuottamaan arvostuksen kokemusta sisäisesti, on kaikilla tiimin jäsenillä
paremmat edellytykset toipua kuormittavistakin tilanteista. Arvostava kohtaaminen
työhyvinvoinnin välineenä onkin myös johtamiskysymys.
