Zita Kóbor-Laitinen, yliopettaja ja Arttu Liikamaa, lehtori, Humak
Työpajassamme pohdimme yhdessä osallistujien kanssa, miten selkoistetun visuaalisen viestinnän kehittämisessä voidaan hyödyntää yhteistyötä kielellistä tukea tarvitsevien kuurojen kanssa. Pohditaan myös, mitä selkoilmaisu tarkoittaa viittomakielellä tuotettujen mediasisältöjen kontekstissa ja onko kansainvälinen viittominen avain viitotun mediasisällön laajempaan saavutettavuuteen.
Esimerkkejä poimitaan Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) koordinoimasta Visual Sign News (VISN) hankkeesta (2016-2019), jonka rahoitti Googlen digitaalisen journalismin kehittämisen ohjelma (Digital News Iniative). Hankkeen yhteistyökumppanit olivat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (XAMK), Viparo Viittomakieliset palvelut Aro OY ja Albanian Association of the Deaf (ANAD).
Työpajan toiminnallisessa osuudessa osallistujat voivat itse kokeilla, miten viitotusta tekstistä voidaan saada selkeämpää, ymmärrettävämpää ja saavutettavampaa lisäämällä siihen kuvia, infograafeja ja muita kielellistä viestintää täydentäviä elementtejä. Kiinnitetään huomiota myös niihin keinoihin ja menetelmiin, joiden avulla viittomakielellä tuotetusta tekstistä tulee täsmällisempää ja selkeämpää tekemällä tekstiin tiettyjä rakenteellisia ja kieliopillisia valintoja selkoilmaisun vaatimuksia silmällä pitäen.
VISN-hankkeessa tuotettiin uutislähetyksiä eurooppalaisille kuuroille, joita eivät tavalliset uutiskanavat tavoita. Kohderyhmänä olivat ne kuurot, jotka eivät hallitse yhtään kirjoitettua kieltä riittävästi ja joiden viittomakielen taitokin saattaa olla puutteellista. Kohderyhmän kuuluu myös Suomessa asuvia kuuroja maahanmuuttajia, joiden mahdollisuus oppia kieliä tai käydä koulua aiemmassa kotimaassaan on ollut heikkoa. Toinen erityisen tärkeä kohderyhmä hankkeessa oli Albanian kuurojen yhteisö. Albanian kuuroilla ei ole ollut saatavilla riittävän laadukasta opetusta omalla äidinkielellään eli albanialaisella viittomakielellä. Tämän vuoksi maassa on edelleen kuuroja, joiden kielitaito on heikkoa tai olematonta. Vastaava tilanne on edelleen monissa muissakin maissa.
Hankkeessa kehitettiin menetelmä uutisoida monenlaisia visuaalisia keinoja ja kanavia hyödyntäen siten, että uutisankkureina toimivat luku- ja kirjoitustaidottomat albanialaiset kuurot, joita koulutettiin tähän tehtävään. He muokkasivat yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa uutislähetyksiä siten, että mahdollisimman selkeästi ja visuaalisesti viitottua sisältöä tuettiin kartoin, kuvin ja lyhyitä infotekstejä käyttäen. Esitelmässämme poimitaan esimerkkejä viitotuista uutislähetyksistä ja havainnollistamme, millaisin keinoin viestistä voidaan tehdä saavutettavamman myös niille, jotka eivät ole tottuneet vastaanottamaan tietoa kirjallisessa muodossa tai oman maansa viittomakielellä tai joilla on muita vaikeuksia ymmärtää viitottua kieltä.
Huomionarvoista on, että selkoistettu viittomakielinen ilmaisu ei ollut suomalaista eikä albanialaista viittomakieltä, vaan ilmeitä, eleitä ja kuvailua runsaasti sisältävää kansainvälistä viittomista. Kansainvälinen viittominen ei ole itsenäinen kieli, vaan se on kokoelma yleisesti tunnettuja viittomia ja yksinkertaista kielioppia. Kyse ei ole tietyn viittomakielen selkokielistämisestä, vaan merkityssisällön muokkaamisesta sellaiseen monitasoisen visuaalisen viestinnän muotoon, joka on ymmärrettävää mahdollisimman monille katsojille.
