Mari Vainikka
Kulttuurienvälistä kompetenssia pidetään keskeisenä osana kääntäjän ja tulkin työtä. Käännöstieteessä kulttuurienvälistä kompetenssia on tarkasteltu usein koulutuksen yhteydessä, jolloin näkökulma siihen on pitkälti pedagoginen: mitä tietoja ja taitoja kääntämisen ammattilaisen pitäisi omaksua koulutuksessa, jotta hän voisi toimia ammattimaisesti ja laadukkaasti työelämässä. Tomozeiu ym. (2018: 6–7) katsovat, että kulttuurienvälisen kompetenssin malleissa kulttuurisen tiedon osuus on korostunut ja vuorovaikutustaidot sen sijaan ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Toisaalta kulttuurienvälinen kompetenssi liittyy lähes kaikkiin muihin kääntäjän ja tulkin osaamisen osa-alueisin, jolloin sen erottaminen kääntämisestä ja tulkkauksesta ei ole helppoa (mt. 2–3).
Asioimistulkkauksen osalta Rudvin ja Tomassini (2011: 87–88) esittävät, että tulkin kulttuurienvälinen kompetenssi koostuu kulttuurisesta tiedosta, joka liittyy kulttuurisiin oletuksiin, instituutioihin ja viestinnällisiin eroihin, ja toisaalta kulttuurienvälisistä taidoista, joihin kuuluu kyky tulkata tarkasti, mutta vastaanottajan kannalta kulttuurisesti tarkoituksenmukaisesti. Keskeisinä kulttuurienvälisen kompetenssin osa-alueina Rudvin ja Tomassini (2011: 33–34) pitävät myös tulkin avoimuutta ja kiinnostusta niitä prosesseja kohtaan, kuinka ihmiset sosialisoituvat tiettyihin käyttäytymis- ja viestintämalleihin, sekä kykyä tunnistaa oman kulttuurin vaikutus ja toimia joustavasti kulttuurienvälisissä viestintätilanteissa.
Tarkastelen esitelmässä asioimistulkkien, ns. kulttuuritulkkien ja näiden kanssa toimivien virkailijoiden näkemyksiä tulkin kulttuurienvälisestä kompetenssista. Aineisto koostuu puolistrukturoiduista teemahaastatteluista (n=22), jotka tehtiin pääsääntöisesti etäyhteyden välityksellä vuosina 2022 ja 2023. Aineiston analysoinnissa olen erityisesti tarkastellut sitä, miten haastateltavat näkevät asioimistulkin kulttuurisenvälisen kompetenssin osa-alueet, ja millä tavalla tulkkien pitäisi heidän mielestään käyttää kulttuurienvälistä osaamistaan tulkkaustilanteissa.
Lähteet
Rudvin, M. & Tomassini, E. (2011). Interpreting in the community and workplace. A practical teaching guide. Palgrave Macmillan.
Tomozeiu, D., Koskinen. K. & D’Arcangelo, A. (toim.) (2018). Intercultural competence for translators. Routledge.
