Satu Siltaloppi
Tässä luennossa esittelen tutkimusaineistossani esiintyviä tapoja ja keinoja selkoistaa viitottua ilmaisuaan. Tutkimusaineistoni on kerätty vuoden 2022 aikana Lätt finlandssvenska – en språkform för minoriteter inom minoriteten -hankkeen puitteissa ja se koostuu haastatteluista, ryhmäkeskusteluista ja tarkkailuaineistosta. Aineistosta nouseva selkoilmaisun tavat liittyvät selittämiseen, toistoon, non-verbaalisen kommunikaation muokkaamiseen, viittomisen ja koko tilanteen rytmin ja tempon muokkaamiseen ja huomioihin huulion käytöstä.
Näytän luennon aikana aineistoesimerkkejä esimerkiksi selittämisestä ja toistoista. Selittämistä käytetään ymmärryksen lisäämiseksi joko ennakoiden tai reaktiona ilmaistuun ongelmaan. Selittäminen kohdistuu usein vieraampiin termeihin, viittomiin tai ilmiöihin. Selittämisen alle menee myös synonyymien antaminen, toisen tai useamman viittomavaihtoehdon käyttäminen samassa yhteydessä, kuten esimerkiksi kellonajat, jotka voidaan viittoa analogisesti tai digitaalisesti. Selittämisen voi tehdä joko alkuperäinen viittoja tai joku muu osallistuja. Toistojen avulla lisätään myös ymmärrystä. Toisto voi olla joko täsmälleen kaiken toistaminen mahdollisimman samalla tavalla tai jonkun selvästi hankalamman tai tärkeän asian – uuden viittoman, uuden ohjeistuksen, tärkeän päivämäärän –toistaminen. Toisto voi myös olla viitottu alkuperäistä rauhallisemmalla tempolla.
